Tein juhannusviikonlopun sunnuntaina merihanhen rintaa voitaikinakäärössä. Sen lisukkeina oli paistettua polentaa, päärynäsalaattia ja riistaliemestä tehty kastike. Tässä ateriassa tuli kokeiltua minulle aiemmin vieraita tekniikoita. Kokonaisuus onnistui kuitenkin oikein mainiosti.
Hanhen valmistuksen vaiheita
Tämän aterian päätähti, merihanhi, tuli saaliiksi viime vuoden syksyllä. Ensimmäinen hanhi syötiin isänpäivän aikaan ja tätä toista säästelin pakkasessa näinkin pitkään. Ajatus Wellington-tyyppisen aterian tekemiseen tuli Ravintoketju-blogin jutusta. Leikkasin rintafileet irti ja puhdistin ne parhaani mukaan kalvoista ja rasvoista.
Molemmat fileet olivat ensiluokkaisessa kunnossa - ei yhtään haulin reikää. Ne painoivat yhteensä 960 grammaa.
Linnun rintafilehän on paksuimmillaan fileen etuosassa ja se ohentuu tasaisesti kohti peräpäätä. Siksi fileen tasainen kypsyttäminen on hankalaa. Halkaisin rintafileet kylmänviileästi pituussuunnassa kahtia ja asettelin fileen palaset vastakkain oheisen kuvan tavoin niin, että fileiden ohuet päät olivat päällekkäin. Näin tekemällä kokonaisuudesta tuli tasapaksu, joka toivottavasti kypsyisikin tasaisesti.
Ruskistin vielä filekimpaleet pikaisesti joka puolelta ja annoin lihojen jäähtyä rauhassa ennen voitaikinapaketointia. Koska tarkoituksena oli tehdä Wellingtonin tyyppinen kokonaisuus, sivelin lihat sinapilla ja kuorrutin ne herkkusienimassalla ja vasta sitten paketoin ne voitaikinakuoreen. Voitelin kuoren vielä keltuaisella. Tämän jälkeen paketit menivät 220 °C asteiseen uuniin vajaaksi vartiksi, kunnes lihan sisälämpötila oli 60 °C.
Lisäkkeeksi paistettua polentaa
Hanhiaterian tekemäni lisäke oli siis polentaa. Se on maissiryynistä valmistettu puuro. Maissipuuro jässähtää jäähtyessään kiinteäksi niin, että sitä voi leikata. Leikatut kappaleet voi vielä paistaakin, kuten nyt tein.
Levitin maissipuuron leivinpaperille noin puolen sentin paksuiseksi levyksi ja annoin sen jäähtyä ja jähmettyä terassilla. Tekaisin vissy-pullosta muotin, jolla leikkelin jäähtyneestä levystä pyöreitä "kakkukiekkoja".
Paistoin kiekot pikaisesti molemmin puolin kuivalla pannulla niin, että kiekon pinta sai vähän väriä, makua ja rakennetta. Tämän nopsan paistamisen ehti tehdä oikein hyvin hanhipakettien ollessa uunnissa. Maissiryyni itsessään on muuten hyvin mautonta, joten puuron keitinvedessä kannattaa käyttää vaikkapa kasvisfondia.
Lopputulos
Kun merihanhipaketit olivat valmiit ja polentat paistettu, oli aika ryhtyä syömishommiin. Salaatin teosta en ottanut kuvia, mutta siinä ei mitään erityisempää huomioitavaa ollutkaan. Se pitää salaatista mainita, että siinä oli tuoretta päärynää tuomassa makeutta. Myös kastike jäi näissä kuvauksissa vähän taka-alalle.
En ollut aiemmin kokeillut voitaikinakuoren tekemistä liha-aterialle. Siitä kokemukset olivat hyvin positiiviset. Myös polenta tuntui sopivan riista-aterian lisäkkkeksi oikein kivasti - se vaan pitää maustaa melko rohkeasti. Aterian kokkausaika oli noin minuuttia ja valmisteluaika ehkä noin minuuttia. Seuraavalle kerralle hiottavaa jäi voitaikinan kanssa: jatkossa teen voitaikinakuoren vielä ohuemmaksi ja lasken hieman uunin lämpötilaa. Nyt voitaikina jäi aavistuksen raa'aksi - ei paljon, mutta kuitenkin. Tärkeintä kuitenkin tässä kaikessa oli, että vieraat ja erityisesti vieraiden lapset tuntuivat tykkäävän.
Tekijä: Tapiolan Takamailla.com Julkaistu:
Lähetä kommentti
Hei,
Kommentointi on vapaata. Roskaposti, selvästi laittomuuksiin yllyttävät viestit ja muu sopimaton materiaali poistetaan. Tämä blogi pidetään tarkoituksellisesti anonyymina. Jos tunnet minut jostain, älä käytä koirien tai henkilöiden nimiä, paikkakuntia tms. tunnistetietoja kommenteissasi.