Pari päivää sitten esittelin ensimmäiset Moultrie Panoramic 150 -riistakameran maastokuvat. Niissä oli vähän rakeisuutta ja kuulin toisaalta, että rakeisuuden voisi korjata ohjelmistopäivitys, eli kameran sisäisen ohjelmiston, firmwaren, uuden version asentaminen. "Firmiksen" päivitys sai lisämotivaatiota, kun näin tuoreet kuvat kamerasta alla:
Kuvista ensimmäisessä on neljä kyyhkystä ruokinnalla. Panoraamakuvien saumat näkyvät selvästi ja keskimmäinen kuva on jotenkin epätarkempi, kuin reunakuvat. (Klikkaamalla isommaksi)
Tämä kuva on kameran hakureissulta. Tässäkin on samaa tarkkuuseroa, mutta tässä kuvat liittyvät toisiinsa aika heikosti. Keskimmäisen ja oikean puoleisen kuvan sauman kohdalla näkyy sähkötolppa tuplana. Moultrien uusin ohjelmistopäivitys lupaa korjata erityisesti tätä ongelmaa.
Tähän väliin pieni varoitus: Ohjelmistopäivitykset ovat melko riskaabeleitä tehtäviä. Jos päivitys menee syystä tai toisesta pieleen, voi koko laite mennä käyttökelvottomaksi. Kannattaa kysyä laitteen myyjältä, rikkooko päivitys takuuehtoja!
Koska täällä Takamailla ollaan tietokoneiden kanssa puheväleissä, päätin rohkeasti tehdä päivityksen itse. Päivitettävä ohjelmisto löytyi helposti Moultrien sivuilta. Ohjelmisto siirretään kameraan kameran oman muistikortin avulla. Oheisessa kuvassa olen jo ladannut tiedoston netistä ja kopioinut sen tyhjälle muistikortille, kuten ohjeessä käskettiin.
Kortti pesään ja kameran virtakytkin AIM-tilaan. Kamera heräsi heti ja huomasi kortilla olevan päivityksen. Kameran nuolinäppäimillä piti valita YES ja painaa kerran enteriä.
Varsinainen päivitys ei kauan kestänyt. "Upgrading"-teksti oli näytöllä ehkä noin 20 sekuntia. Juuri ennätin kuvan napata. Sen jälkeen kamera sammui, kuten oli odotettavissa. Päivitys oli siis tehty.
Lopuksi:
Toivottavasti Moultrie Panoramic 150 -riistakameran ohjelmistopäivitys parantaa noita kuvien pieniä laatuongelmia. Ongelmat ovat pieniä, eikä niiden vuoksi minusta kameraa voi pitää kelvottomana. Mutta olisihan se kiva saada aina vain parempia kuvia aikaiseksi. Vien kameran taas huomenna kuvaamaan.
Pari päivää sitten esittelin testattavaksi saamani Moultrie Panoramic 150 -riistakameran ja vein sen kuvaamaan kyyhkyruokintaani. Tässä tarinassa on nähtävillä ensimmäiset panoraamakuvat maastosta. Kuvausjärjestelyt näkyvät oheisesta kuvasta: junttasin lyhyen kepin peltoon ja kiinnitin kameran keppiin. Kameran edessä on vaihtelevilla etäisyyksillä merisuolavedessä turvotettuja herneitä. Hernekasat erottuvat kuvassa vaaleina laikkuina.
Ensimmäinen panoraamakuva on eiliseltä, kun vein kameran kuvaamaan. Kamera ennätti nappaamaan kuvan minustakin. Joissain yhteyksissä on muuten valitettu, että kameran sähkömoottori pitäisi kovaa ääntä. Minusta ääni ei ole kova, eikä sitä muutaman metrin päästä edes erota. (Huomaathan, että kuvat saa klikkaamalla isommaksi.)
Tänä aamuna kyyhkyjä oli ollut neljä. Panoraamakuvassa linnut eivät erotu kovin häävisti. Panoraamakuvathan rakentuvat yhteensä kolmesta kuvasta, joiden rajat erottuvat varsinkin taivaalla aika selvänä saumana. Panoraamakuvien mittasuhteet ovat melko isot: kahdeksan megapikselin asetuksella kuva on 6384x1197. Silti kuvan koko levyllä on kuitenkin aika maltillinen, noin neljä megaa - aika rajusti pakattu kuva siis.
Alla vielä rajattu kuva kyyhkysistä. Raju pakkaus näkyy kuvassa rakeisuutena. Silti kuvasta kyllä erottaa kaiken tarvittavan.
Lopuksi:
Ensimmäiset panoraamakuvat maastosta kertovat, että Moultrie Panoramic 150 -riistakamera suorituu perustehtävästään ilmeisen hyvin ja luotettavasti. Minussa on jonkinmoista pilkunviilaajan vikaa, joten kuvien rakeisuus jää vähän harmittamaan. Olisi kiva, jos kamerassa olisi säätö kuvan laadulle. Mutta kuten sanottu, selvän kuvasta toki saa.
Jatko:
Jätin kameran jatkamaan kuvauksia kyyhkyruokinnalle, mutta nyt asetin sen ottamaan HD-tason videota. Katsotaan muutaman päivän kuluttua, miltä ne näyttävät.
Jo lähes pari vuotta sitten kirjoittelin kahdesta silloisista mielenkiintoisesta riistakameramallista. Nyt minulle tarjoutui tilaisuus tutustua Moultrie Panoramic 150 -riistakameraan. Tässä tarinassa tutustutaan kameraan pintapuolisesti. Syksyn ja talven mittaan kerron jatkotarinoissa sitten lisää käyttökokemuksista.
Yleistä:
Mennäänpä suoraan asiaan! Eli tässäpä se riistakamera sitten on tuoreeltaan paketista otettuna. Oheisessa kuvassa peukalon alla olevan paneelin alla ovat kameran hallintapainikkeet ja näyttöruutu, siitä ylöspäin on liiketunnistin, sen päällä salama ja ylimpänä näkyy punaisena silmänä varsinainen kamera. Ulkokuoren viimeistelee mukavan näköinen maastokuvio - riistakamera maastoutuu varmasti sopivan koivun kylkeen hyvin.
Moultrien Panoramic -riistakameran erikoisuutena on, että se voi ottaa nimensä mukaisesti panoraamakuvia. Kamerassa on peräti kolme liiketunnistinta ja kääntyvä kamerayksikkö, joilla saadaan 150 asteinen valvonta- ja kuvaussektori. Oheinen lyhyt mainosvideo selventää kameran panoraamatoimintoa. Kamera ottaa kolme kuvaa eri sektoreista ja yhdistää ne yhdeksi panoraamakuvaksi. Tästä ominaisuudesta on varmasti iloa vaikkapa riistapelloilla, kun kameralla saadaan kuvattua koko pellon näkymä.
Riistakameran pakkaus muuten kannattaa ainakin tässä Moultrien tapauksessa pistää talteen. Pakkaus on tapiseerattu kauttaaltaan erilaisilla pikakäyttöohjeilla ja muulla pikkutiedolla. Toki kameran mukana tulee varsinainen käyttöohje, mutta kuitenkin.
Kameran taustapuolella on kaikki tarpeellinen: hihnakiinnityslenkit, vakiokierteellä oleva kiinnike kamerajalustalle ja turvavaijerikanavat. Yhtäältä turvavaijeri ei tietysti motivoituneelle kameravarkaalle ole kovin kummoinen hidaste - voihan vaikka koko puun kaataa. Mutta toisaalta jos atari joutuu askartelemaan ääntä tuottavasti, on kiinni jäämisen riski isompi.
Kameran pohjassa on patterien asennuskelkka ja täältäkin löytyy vakiokierreliitäntä kamerajalustalle. Kumisen läpän alla on ulkoisen virtalähteen liitin ja USB-liitäntä tiedonsiirtoa varten.
Konepellin alle ja muita yksityiskohtia:
Kameran hallintapaneelin suojalevy pysyy kiinni kameran kyljessä olevalla lukitusalvalla. Salvan läpi voi pujottaa riippulukon tai vaijerilukon, jotteivat vempulat kävisi nappaamassa kamerasta kallista muistikorttia tai kytkemässä kameraa pois päältä.
Suojalevyn takaa löytyy mukavan yksinkertainen ja selkeä käyttöliittymä. Painikkeita on vähän ja niissä on hyvä tuntuma. Testasin kameran säätämistä pikaisesti hanskat kädessä ja hyvin se onnistui.
Itse näyttöruutu on oranssitaustainen LCD-näyttöruutu. Se toimii pimeässä ja hämärässä hyvin, mutta suorassa auringon paisteessa siitä oli melko hankala saada selvää.
Panoraamakuvaustoiminnon lisäksi tässä Moultrien kamerassa on muutamia etukäteen mielenkiintoisia yksityiskohtia kameran ohjelmistopuolella. Kameran voi asettaa mm. ns. time-lapse -tilaan, jossa kamera ottaa säännöllisin väliajoin kuvaa kohteesta. Tällä kuvaustavalla isonkin riistapellon elämää saa kuvattua ilman, että kuvauskohteen tarvitsee saapua liiketunnistimen keilaan kuvattavaksi. Kameralla saa myös HD-tasoista videokuvaa. Näitä ominaisuuksia on mielenkiintoista kokeilla käytännössä.
Moultrien riistakamera käyttää tavanomaisia SD-muistikortteja. Minulla oli valmiiksi käytössä näitä Sandiskin varsin laadukkaita kortteja. Riistakameran kanssa muistikortin olisi hyvä olla sellainen, joka kestää kylmyyttä ja myös ilman kondensoituvaa kosteutta.
Kortti lupsahtaa paikalleen luotettavasti ja jämäkästi, eikä sitä voi asentaa väärin tai vinoon.
Suojalevyn takana pohjan puolella on patterikotelon vapautin. Tämä on aika ovela suunnittelullinen yksityiskohta. Vapautin on jämäkkä ja toimii täsmällisesti. Muutenkin tässä riistakamerassa tekniset yksityiskohdat tuntuvat olevan hyvällä mallilla. Tässä vaiheessa kyse on tietysti vain ensituntumasta, mutta kameran rakenteellinen jämäkkyys eroaa aika selvästi niistä parin vuoden takaisista kameroista.
Moultrie Panoramic 150 -riistakamera syö C-pattereita. Valmistaja lupaa yhdellä kuuden pariston setillä otettavan jopa 9000 kuvaa! Tämä on minusta melko raju lupaus, jota pitää kyllä testata käytännössä.
Hengästyttävän kuvakertomuksen lopuksi vielä yksityiskohtakuva liittimistä. On tärkeä tieto huomata, että tässä riistakamerassa on älypuhelimista tuttu micro-usb liitin.
Lopuksi:Moultrie Panoramic 150 -riistakamera vaikuttaa hyvin jämäkältä ja laadukkaalta kokonaisuudelta. Tämä tuntuma syntyy jo kameran painostakin. En punninnut kameraa, mutta se tuntui käteen yllättävän painavalta - sen sisällä on siis ihan metalliosia, eikä se ole mikään pahainen muovirimpula! Ensifiilis on positiivinen. Kokonaisuutta pudottaa hieman näyttöruutu, joka tuntuu sinällään toimivalta, mutta aika heikko kontrasti siinä kyllä on. Annetaan siis pisteitä 4.5/5.
Jatkosta vielä lyhyesti: vien kameran heti huomenna kyyhkypellolle kuvaamaan ruokinnan onnistumista. Toivottavasti saan jo sieltä ensimmäiset tajunnan räjäyttävät panoraamakuvat. Myöhemmin syksyllä kamera pääsee kuvaamaan isohkoille riistapelloille ja toiveissa on saada kuviin hirviä, valkohäntäpeuroja ja kauriita. Kirjoittelen kamerasta kokemuksia sitä mukaa, kun kerrottavaa tulee.
Riistakamera raksuttaa kuvia kyyhkyruokinnalla. Parissa päivässä tulee kuvia yleensä nelisen sataa. Näistä ehkä noin vajaa viidennes on auringon ja tuulen aiheuttamia harhalaukauksia. Mutta medium-herkkyydellä tulee kuviin myös elämääkin. Tässä kirjoituksessa tuoreimmat kuvat kyyhkyjen ruokintapaikalta.
Kuten edellisessä kirjoituksessa suunnittelin, siirsin kameran vähän lähemmäksi ruokintaa toivoen, että saisin lähiotoksia ruokinnan asiakaskunnasta. ScoutGuard SG560K-8M -kamera on vain noin puolen metrin korkeudella maasta. Ruokinnalla on nyt riistahernettä, herne-viljasekoitusta ja merisuolaa, joka erottuu maasta valkoisena kasana.
Viime kevättalvena askartelemani riistakameran suojus on toiminut hyvin - vesi on pysynyt loitolla. Nyt vähän kokeneempana, en muuttaisi suojuksen rakenteessa mitään.
Supikoira oli pyörähtänyt ihan kameran vieressä. Tätä parempaa kuvaa siitä ei tullut. Viikonlopulle on siis vähän ohjelmaa. Pensikkoon pitää viritellä loukku ja voisipa sitä käydä pillittämässäkin. Metsästysvuosihan vaihtui 1. elokuuta ja nyt supikoiran ja muiden pienpetojen perään taas pääsee.
Kuvausjakson erikoisin tapaus on tämä harakka, jolla on poskessa jotain "kasvaimia" tai mitälie palleroita. Olisiko lukijoilla ajatuksia, mitä nuo keltaiset pallukat olisivat?
Kyyhkysiä käy ruokinnalla tasaisesti. Mitään valtavaa parvea ei kuviin nyt osunut.
Hauska tilannekuva: herne maistuu uuttukyyhkylle.
Myös närhet löytivät tiensä lopulta ruokinnalle. Onneksi kurjet ovat nyt hävinneet, eikä rusakoitakaan ole kuvissa nyt näkynyt.
Reilu viikko sitten perustamani sepelkyyhkyjen ruokintapaikka alkaa vähitellen houkutella eläimiä puoleensa. Scout Guard-riistakamerasta on ollut kovasti iloa ruokapaikan seurannassa. Mukavan monipuolista elämää kamera on ruokapaikalta kuvannut. (Muistathan, että kaikki jutun kuvat voi klikata suuremmaksi.)
Ensimmäiset kyyhkyläiset ilmaantuivat ruokapaikalle melkein heti aloittamisen jälkeen. Harakkakin ilmaantui heti maisemaan, tottakai. Harakat ja varikset syövät osansa kuormasta, mutta toimivat toivokseni hyvänä houkuttimena ja turvalintuina myös kyyhkyille.
Rusakko löysi nopeasti ruokinnalle. Tätä kuvaa katsoessa on harmi, että kamera on nitkahtanut vinoon. Takavasemmalta nouseva aamuauringon kajo ja taustalla oleva usva luovat kuvaan kivan tunnelman.
Kurkipariskuntakin kävi tutustumassa ruokintaan. Vaikutti vähän siltä, että miedossa suolavedessä turvotetut herneet eivät kurjille oikein kelpaisi. Toivottavasti tämä vaikutelma olisi totta, eikä herneet häviä molokin kitaan.
Rusakoita onkin kaksi! Tuo oikean puoleinen on melko paksussa kunnossa. Rusakothan tekee useamman pesueen kesässä. Mutta ei kai enää näin myöhään, heinäkuun lopussa?
Vaan alkoipa kyyhkytkin löytää ruokinnalle vähän isommalla porukalla. Laskin tästä kuvasta noin 25 kyyhkyä. Osa on toki kaukana pellon toisella reunalla, eivätkä ole varsinaisesti ruokinnalla, mutta silti. Kuvaukset päättyivät patterien loppumiseen, enkä ollut muistanut ostaa varapattereita. Kyllä se ulkoinen akku pitäisi vaan saada investoiduksi. Vien kameran taas kuvaamaan seuraavalla ruokinnan täydennysreissulla ja asettelen kameran samalla lähemmäksi ruokapaikkaa.
Kaikki loppuu aikanaan - näin käy myös juttusarja riistakameroista. Sain parisen kuukautta sitten kameroiden maahantuojalta kaksi uutuuskameraa kokeiltavaksi: Scout Guard SG560K-8M ja Scout Guard MG582-8M -kamerat. Kameroista on kirjoitettu nyt tämän kirjoituksen lisäksi yhteensä 12 tarinaa. Tässä kirjoituksessa vedetään kokemukset ja ajatukset kameroista yhteen.
Kameroiden teknisiin ominaisuuksiin ja niiden käyttöönottoon tutustutiin sarjan alussa. Molemmat kamerat olivat varsin helppoja ja yksinkertaisia kokonaisuuksia. Englanninkieliset ohjelmavalikot voi jollekin olla pieni hidaste, mutta vastaavasti suomenkielinen kattava käyttöohje pelastaa paljon. Lisää kameroiden perusominaisuuksista alla olevista linkeistä:
Kameroita kokeiltiin monipuolisesti erilaisissa kuvaustilanteissa takapihalla ja useammilla riistaruokinnoilla. Muutamia erityisen onnistuneita kuvia jäi mieleen. Niistä ehkä päällimmäisenä tämä kauriin loikkakuva:
Toinen hieno kauriskuva:
Myös hirvestä saadut kuvat jäi mieleen.
Tämä närhikuva oli kuvausjaksojen paras lintukuva.
Loppukommentit:
Molemmat kamerat täyttivät tehtävänsä mainiosti. Ruokintapaikkojen päivittäinen elämä tallentui kameroille ja niiden avulla saa varsin monipuolista tietoa alueen eläimistä. Kameroiden muistikortteja tutkiessa oli aina pientä jännitystä, että mitähän sieltä kulloinkin löytyy.
Kokonaisuutena kuvien laatu oli riittävän selkeää, että lajit ja osin yksilötkin tunnistaa mainiosti. Toisaalta ilmeisesti kosteus aiheutti jonkin verran kohinaa osaan kuvista. Tämä kohina haittasi varsinkin yökuvauksia. Kuvien laatu on kuitenkin kokonaisuutena hyvä. Toisaalta samalla riistakameroiden optiikka on sen verran vaatimatonta, että vertailu vaikkapa järjestelmäkameran kuviin olisi epäreilua.
Varsinkin inframustaa salamaa käyttävää voi suositella myös mökkivahdiksi - salama ei näy mitenkään pahiksille. Mutta kannattaa muistaa, että riistakameroilla ei saa kuvata missä sattuu ja miten sattuu. Riistakamerakäytössä kuvaamiseen pitää olla luonnollisesti maanomistajan lupa. Kesämökin valvontakäytössä pitää keskittyä siihen mökin kuvaamiseen, eikä naapuritontin tapahtumia tai viereisen hiekkarannan tyttöjä saa kuvata. Kotirauhasta, julkisella paikalla kuvaamisesta ja muista yksityiskohdista voi lukea lisää vaikkapa Nikkemedia.fi:n hyvästä dokumentista.
Kokonaisuutena tämä riistakameratesti oli hieno ja positiivinen kokemus monella tasolla. Vaikka juttusarja siis päättyy tähän tarinaan, on jatkossa luvassa kuvia riistakameraprojekteista. Kamerat jatkavat ruokintojen kuvaamista nyt keväällä ja myöhemmin syksyllä myös loukuilla. Loukkuvahtina lähettävä datakamera on varmasti hyödyksi. Lisäksi syksyllä pitää kokeilla ulkoista virtalähdettä. Nyt keväällä ei aika pitkään käyttötestiin riittänyt.
Riistakamerajuttusarjassa kamerat viedään taas maastoon, tehdään riistanhoitotöitä ja saadaan vähän uutta kuvamateriaalia. Tein aiemmin kameroille sääsuojat ja nyt nämäkin pääsivät tositoimiin. Tässä kirjoituksessa kuviin pääsee myös uusi riistalaji.
Scout Guard MG582-8M -lähettävä riistakamera pääsi uudelle ruokintapaikalle. Tällä paikalla oli aiemmin havaittu parikin valkohäntäpeuraa. Paikka on rauhallinen ja syrjäinen, vaikka lähimmälle metsätielle onkin alle sata metriä. Kuvasta oikealle kapean metsäkaistaleen takana on isohko peltoaukko ja vasemmalle laaja yhtenäinen metsä.
Aika vähän kuvia kuitenkin kertyi. Paikalla näytti käyvän kuvausjakson aikana vain yksi valkohäntäpeura, eikä siitäkään ne muutamat saadut kuvat olleet kovin onnistuneita. Tästä huolimatta oli hieno saada taas uusi laji riistakamerakuvausten "saaliiksi". Kuvausjaksolle osui kohtalaisen sankka lumipyryjakso. Oli mukava huomata, että sääsuojaksi suunniteltu pönttö teki tehtävänsä ja suojasi sateelta hyvin. Toisaalta viimeisenä yönä kameran linssi oli ollut kuurassa, joten aivan täydellisesti pönttö ei toimi.
Scout Guard SG560K-8M -riistakamera pääsi takaisin samalle kuvauspaikalle, jossa se oli ollut aiemmin. Vaihdoin tosin kuvakulmaa ja pistin kameran uuteen puuhun. Tässä ripustamishommassa tapahtui virhe: kamera nimittäin tuli asetettua aivan liian korkealle.
Liian korkealla oleva kamera otti enimmäkseen tämän näköisiä kuvia. Pitää käydä viikonloppuna pudottamassa kameraa ainakin puoli metriä alemmas. Yökuvauksissa oli tässä kamerassa edelleen kohinaongelmaa. Pitää selvitellä lisää, josko ongelmaa saisi vähennetyksi muistikortin vaihdolla. Ensitesteissähän kohinaa ei ollut lainkaan.
Paikalle osui jälleen yksinäinen hirvilehmä ja siitä tuli kuvausjakson onnistuneimmat kuvat. Samainen hirvihän on esiintynyt kuvissa aiemminkin.
Ruokintojen ylläpito vaatii jatkuvaa työtä. Tämän päiväisellä muistikorttien vaihtokeikalla pääsin osallistumaan myös ruokintojen ylläpitoaskareisiin. Korkeareunaiseen ahkioon pilkottiin kiinankaalia, lehtisalaattia, omenoita, vesimelonia, hunajamelonia, päärynöitä, viinirypäleitä, palsternakkaa ja muuta hylkytavaraa. Pari pulkallista riittää taas hetkeksi.
Jatko:
Kamerat jatkavat kuvaamista ruokintapaikoilla toistaiseksi. Kohinaongelmaa pitää selvitellä vielä lisää.
Tämän kertaisessa riistakamerajutussa kamerat ovat kotona telakalla. Edellisen kuvausjakson myötä toin kamerat kotiin. Yhtäältä halusin rakennella kameroille "linnunpöntöt" vesi- ja kuurasuojiksi ja toiseen kameraan piti tehdä ohjelmistopäivityskin. Tässä kirjoituksessa lyhyesti tarinaa näistä huoltotöistä.
Scout Guard SG560K-8M -riistakamera sai itselleen tämän näköisen suojan. Vaikka riistakamerat sinällään ovat vesitiiviitä, katos ja seinät varmasti suojaavat kameraa pahimmalta kosteudelta. Suojien rakenne on perin yksinkertainen. Tallista löytyi sopiva pätkä kestopuuta, josta sahailin seinät, takaseinät ja katon.
Scout Guard MG582-8M lähettävän riistakameran malliin piti tehdä reikä kattoon antennia varten. Tälle kameralle tein vähän leveämmän katon ja seinät. Tämä kameramalli taltioi videoon myös äänen ja tavoittelin näillä seinillä parempaa tuulen suojaa.
Jotta kameroiden käyttö olisi kätevää, kiinnitin sivuseinät puutappliitoksilla. Näin kameran muistikorttiin ja asetuksiin pääsee käsiksi ilman, että koko revohka pitäisi ottaa puusta pois.
Lähettävän kameran rakenne on vähän erilainen. Siksi vain toinen seinä on irrotettava. Tässä puutappijutussa on kyllä se riski, että ne turpoaa ulkona niin, että seiniä ei saa enää irti ehjänä. Toivottavasti nämä lautasuojat kuitenkin toimii edes auttavasti. Erinäisistä verkkokaupoista löytyy myös kameramallikohtaisia teräksestä tehtyjä suojalaatikoita, joilla estetään mahdolliset kameravarkaudet tehokkaammin.
Tein myös ohjelmistopäivityksen MG582-kameraan, jonka päivämääränäyttö toimi väärin. Ohjelmistopäivityksen tekeminen oli kohtalaisen monivaiheinen kokonaisuus, jossa oli oltava tarkkana - kameran voi saada toimintakelvottomaksi, jos asiat menee oikein kunnolla pieleen. Omalta osaltani päivitys onnistui hyvin ja nyt kamera näyttäisi toimivan oikein.
Jatko:
Vien huomenna loppuviikosta kamerat pönttöineen uusille kuvauspaikoille. Toiveissa on saada kuvia valkohäntäpeuroista.
Riistakameratesteissä alkaa tulla mielenkiintoisia tuloksia kuvien ja erinäisten kamerahuomioiden myötä. Videointitestien jälkeen asetin kamerat ottamaan taas valokuvia. Harmikseni Scout Guard MG582-8M -riistakameran patterit olivat simahtaneet heti kättelyssä - ilmeisesti videointi kuluttaa pattereita reippaasti. Toisaalta Scout Guard SG560K-8M -riistakamera onnistui saamaan mukavia kuvia, joissa oli kuitenkin ikävää häiriötä. Tässä kirjoituksessa SG560K-kameran kuvasatoa ruokinnalta.
Aluksi kuvaa maastosta. Pari päivää sitten tuli parisen kymmentä senttiä lunta, mutta kauriit olivat kulkeneet polkuaan ruokinnalle. Tuoreet jäljet mielessä oli jännä ajella kotiin.
Yksinäinen hirvi oli löytänyt tiensä ruokinnalle. Kyseessä on ilmeisesti sama hirvilehmä, jolta meni vasa muutama viikko sitten hirvikolarissa.
Hirvi viihtyi ruokinnalla melko pitkään - näiden kahden hirviotoksen välillä on nelisen tuntia.
Kauriit tulivat paikalle keskellä kirkasta päivää.
Kaurispari automaatilla.
Loikkien paikalle - loikkien pois.
Parvi pikkulintujakin vieraili säännöllisesti ruokinnalla. Lintukuvia oli vain pari, joten kameran liiketunnistin ei ollut säädetty sopivaksi (medium-tasolle). Itse asiassa luulen, että tämän kuvan on ainakin osaltaan laukaissut suoraan kohti kilottanut aurinko. Automaatin jyväpöydällä jyväpömpelin takaa taitaa muuten pilkistää närhen pyrstö.
Myös jänis kävi kylässä. Jäniksen kokoinen eläin siis riittää medium-tasolla olevan liiketunnistiminen laukaisuun.
Sitten sananen siitä häiriöstä, josta alussa mainitsin. Yökuvauksessa kamera oli ottanut enimmäkseen kuvia, joissa oli todella paljon kohinahäiriötä. Alla malliksi yksi varsin kohinainen kuva.
Kohinaa saa hävitettyä erilaisilla kuvankäsittelyohjelmilla. Kaverini vihjeesta käytin Imagenomic Noiseware -ilmaisversiota. Myös kaikki muut tämän kirjoituksen yökuvat ovat menneet Noisewaren käsittelyn läpi. Varsinkin öisestä hirvikuvasta tuli ihan hyvä. Verrokiksi alla oleva kuva on siis ylläolevasta kohinakuvasta käsittelemällä saatu vedos.
Johtopäätökset ja jatko
Näiden kuvauksien mukavinta antia oli ilman muuta se, että kuvia saatiin myös hirvestä ja jäniksestä. Lisäksi nämä kuvaukset vahvistivat käsitystä, että Scout Guard SG560K-8M -riistakameran inframustasalamaa ei eläimet näe, tai se ei kiinnosta niitä lainkaan.
Mutta tuota kohinaongelmaa pitää selvitellä kotitesteissä kyllä lisää. Videokuvauksesa sitä ei tunnu esiintyvän, kuten aiemmin on nähty koti- ja kenttäkuvauksissa. Mutta öisessä valokuvauksessa sitä esiintyy lähes poikkeuksestta.
Otin kamerat nyt maastosta kotiin ja askartelen molemmille laudasta jo aiemmin mietinnässä olleet "linnunpönttösuojat". Lisäksi asennan Scout Guard MG582-8M -riistakameraan ohjelmistopäivityksen, jolla päästään päivämäärävirheestä eroon. Teen tästä päivityshommasta oman kirjoituksena blogiin - siitä on varmaan jollekulle hyötyä. Se kyllä jäi vähän harmittamaan, että en tullut tarkistaneeksi patterien tasoa ja MG582 väsähti heti tämän kuvausjakson alussa.
Kamerat pääsevät taas ensi viikolla tositoimiin. Ajatuksena on viedä kamerat uusille paikoille, joilla kuuluu käyvän erityisesti valkohäntäpeuroja ja hirviä.