Ultraviolettisäteily on valoa, jota ihmissilmä ei näe. Sitä vastoin useimmat eläimet näkevät UV-säteilyä ja niiden aistima maailma on tästä syystä aivan erilainen meihin ihmisiin verrattuna. Olen koostanut tähän tarinaan UV-säteilyyn liittyvää tutkimustietoa ja sen käytännön vaikutuksia meille metsästäjille.
Hyvin lyhyt oppimäärä ultraviolettisäteilystä
Usein kuulee puhuttavan "Ultravioletti valosta", mutta se on vähän epätarkka termi. Oikeammin pitäisi puhua ultraviolettisäteilystä. Ultraviolettisäteily eli UV-säteily on sähkömagneettista säteilyä ja se on taajuudeltaan ihmissilmälle näkymätöntä valoa. Ihmissilmälle näkyvän valon aallonpituus on 400−700 nm ja tätä näkyvää valoa lyhytaaltoisempaa säteilyä kutsutaan ultravioletiksi. Ultraviolettisäteilyä kuulee kutsuttavan myös mustavaloksi. UV-säteily on vielä jaettu kolmeen eri säteilytyyppiiin - UVA, UVB, UVC. Alla oleva Wikipediasta lainattu kuva havainnollistaa tätä kokonaisuutta - siinä näkyy ihmissilmin näkyvä valo ja sen vieressä UV-säteily.
UV-säteily ja linnut
Lintujen kyky nähdä UV-säteilyä havaittiin sattumalta jo 70-luvulla. Sittemmin lintujen näkökykyä on tutkittu varsin laajalti. Yksi kansantajuisemmista nettijutuista on National Wildlife Federationin juttu True Colors: How Birds See the World. Artikkelissa todetaan, että useimpien lintujen silmät ovat todennäköisesti näkyvää valoa herkempiä UV-säteilylle!
- Tshekkiläisen Brno Veterinary Research Institututen tutkimusmateriaali: Ultraviolet (UV) light perception by birds
- LiveScience.comin juttu How Birds Got Their UV Vision
- Wikipedian artikkeli lintujen näkökyvystä
UV-säteily ja nisäkkäät
Nisäkkäiden puolella mm. valkohäntäpeurasta tiedetään sen erottavan UV-säteilyn avulla ravinnon, pedot ja urosten virtsamerkit. Amerikkalainen valkohäntäpeurajärjestö QDMA kertoo artikkelissa What do Deer see? jo vuonna 1992 tehdystä tutkimuksesta, jossa valkohäntäpeurojen UV-säteilyn näkökyvystä saatiin ensimmäiset viitteet.
Tuoreempaa havainnointia on, että myös porot aistivat UV-säteilyä. Vuonna 2011 Lontoon yliopiston tutkimuksessa havaittiin porojen kyky nähdä UV-säteilyä. Tästä on porolle suurta hyötyä sekä ravinnon löytymisessä, että vihollisten havainnoinnissa. Mm. NewScientist.com on käsitellyt asiaa jutussaan Reindeer gained UV vision after moving to the Arctic. Lisäksi tästä on Youtubessa ihan mielenkiintoinen videokin:
Samaisen Lontoon yliopiston tutkijoiden mukaan myös kissat, koirat, siilit ja 38 muuta nisäkäslajia näkevät UV-säteilyä. [Koko tutkimusaineisto]
UV-säteilyn käytännön merkitykset metsästykseen?
Edellä olevien viitteiden perusteella on varmaan kiistatonta todeta, että useimpien riistaeläinten näkökyky poikkeaa ihmissilmän näkökyvystä selvästi. Minusta tällä asialla on melko suurta merkitystä linnustuksen lisäksi myös vaikkapa valkohäntäpeurajahteihin ja kauriin pillittämiseen.
Sorsastus ja kyyhkyjahti
On kulunut reilu kolme vuotta siitä, kun tein tarinan Flambeaun UV-säteilyä heijastavista sorsakaaveista. Niillä tuntuu olevan aivan erityistä merkitystä nauttisen hämärän aikaan ennen auringonnousua. Olen saanut hyvin suuria, noin kahden sadan linnun, muuttoparvia laskeutumaan UV-kaaveilleni. Tavallisilla kaaveilla ei ole tuolloin mitään tehoa. Päivemmällä ja runsaammassa valossa tilanne eri kaaveiden välillä tasoittuu ja tavallisetkin kaaveet alkavat toimia. Vastaavasti sepelkyyhkyjahdissa pussikaaveiden UV-ominaisuudella ei tuntuisi olevan niin suurta merkitystä, koska sepelkyyhkyjen aamulento alkaa merkittävästi sorsia myöhemmin. Sepelkyyhkyjen pussikaaveet toimivat mainiosti, mutteivat UV-värityksen vuoksi.
Metsästys ja Kalastus -lehti testasi UV-kaaveita syyskuun 2013 numerossa (09/2013). Tulokset olivat oikein hyviä. Alla lyhyt lainaus M&K:n jutusta:
Illan hämärtyessä toistui sama ilmiö kuin aiemmin tavikuvien kanssa. Sorsat vaikuttivat huomattavasti kiinnostuneemmilta ja lensivät selkeästi alempana, suuntana kaaveparvi.
UV-säteilyn toistavat tietysti täydellisimmin perinnekaaveet, eli kaaveet, joihin on käytetty aito nyljetty linnun nahka ja höyhenet. Eipä ihme, että monet vanhemman polven metsämiehet vannovat niiden nimiin.
Kyttäysmetsästäjän vaatteet ja varusteet
Monissa vaatteiden pesuaineissa on erilaisia värien vahvistajia, jotka samalla voivat korostaa vaatteiden UV-säteilyn heijastusta. Siksi vanhan kansan viisaus siitä, että metsävaatteita ei kannattaisi pestä, saa aivan uudenlaista selkänojaa. Tämä osaltaan selittää myös sitä, miksi hienoin ja moderneinkin digicamo-maastokuosinen puku voi pelottaa riistaeläimiä, kun taas vanha ja virttynyt Hankkijan oranssi navettahaalari voi toimia teerisuolla mainiosti.
Examiner.comin jutussa Bow hunters have no reason to fear ultraviolet light kerrotaan, että eri luonnon materiaalit heijastavat UV-säteilyä hyvin eri tavoin. Kesäisen vihreä lehvästö imee UV-säteilyn lähes kokonaan ja heijastaa siitä vain 3-7 prosenttia. Samalla lumipeite heijastaa UV-säteilystä jopa 94%, joten yksinkertaistaen samoilla vaatteilla ei voisi olla näkymättömissä eri vuodenaikoina kaikissa olosuhteissa. Asia ei ole näin yksioikoinen, sillä kivet ja vaikkapa puunrungot heijastelevat UV-säteilyä vuoden ympäri samalla tavalla.
UV-säteily on varmasti osasyynä myös siihen, että peltopiilot (field blind) suositellaan monissa yhteyksissä käsiteltäväksi mudalla. Esimerkiksi Duckhuntingchat.comissa asiasta löytyy useita keskusteluita.
Lisää hyvää luettavaa UV-säteilystä ja vaatetuksesta:
- Chicago Tribune: Deer hunting season starts: Is your clothing prepared?
- Darren Warner Outdoorsin Beware of UV brighteners when deer hunting
- Great Ghillies and Graphics.comin juttu The Problem With Turkey Hunter's clothing, part 3.
- USA:ssa myydään myös erityisiä aineita, joilla UV-heijastukset saa estettyä vaatteista: U-V-Killer
Lopuksi:
UV-säteilyn merkitys metsästyksessä riippuu metsästysmuodosta ja ajankohdasta. Hämärässä tapahtuvassa sorsastuksessa asialla on selvimmin merkitystä, joka kannattaa huomioida vaatetuksessa ja muuussa varustuksessa. Myös kirkkaalla hankikelillä UV-säteily kannattaa huomioida. Tämä pieni tutkimus UV-säteilyn maailmaan avasi omia silmiä myös siltä osin, että metsästysvaatteita ei tosiaan suotta kannata pestä. Minusta olisi mahtavaa, jos joku ottaisi UV-suodattimella valokuvia erilaisista maastoasuista erilaisissa maasto-olosuhteissa.