Sarjassa "Kaikkea se noutaja löytää ja tuo käteen" saatiin poronpään, metson siiven ja ehjänä käteen tuodun sepelkyyhkyn munan puolikkaan kaveriksi peltomyyrän, tai mahdollisesti vaivaishiiren, pesä, jossa on asukas sisällä.
Pesä löytyi lauantaina teerijahdin jälkeisellä pellonreunuskierroksella. Koira nauliintui ojan reunaan ja tutki pientä aluetta tarkasti ja pitkään, kunnes se nousi penkalta ylös heinäpallo suussa. Ensin luulin sitä linnunpesäksi. Koira toi pesän kauniisti käteen ilman eri käskyä ja sitä sitten yhdessä tutkittiin.
Raotin pesää vähän ja sieltä paljastui ilmeisen elävä, mutta täysin paikoillaan ollut pikkuinen jyrsijä. En kiusannut pikkukaveria tämän enempää. Käärin pesän takaisin palloksi parhaani mukaan ja pistin sen kuusen alle juuren mutkaan suojaan.
Luulin tuota jyrsijää ensin päästäiseksi, kun minulla oli jostain käsitys päästäisen horrostavan talvella. Google kuitenkin kertoi, että kyseessä voisi olla peltomyyrän talvipesä. Toinen vaihtoehto olisi vaivaishiiri, joka tekee myös pallomaisen pesän. Koko ja väritys sopisi vaivaishiireen paremmin, mutta tuo pesä on sille taas liian iso. Asian olisi tietysti saanut varmuudella selväksi, jos olisi särkenyt pesää enemmän ja ottanut otuksen esille. Hupainen sattumus kuitenkin.
Eipähän ole vielä tuommoista tuotu minulle metsästä :D Terv. Mervi
VastaaPoistaOlihan tuo kyllä aika poikkeuksellista. Kun vaan viitsii kulkea, niin luonnosta löytyy kaikkea erikoista :-)
VastaaPoista