Riistakameroiden juttusarjassa aletaan päästä vähitellen asian ytimeen. Sunnuntaina vein kamerat riistaruokinnoille ihan oikeaan käyttötilanteeseen. Tässä kirjoituksessa kertaan päivän kulkua ja nähdään vähän tunnelmapaloja maastosta.
Itselläni ei ole aktiivisia ruokintoja, mutta hyväksi onneksi kaveripiiristä löytyy asiaan paneutuneita aktiiveja. Ruokintoja pidetään talvisin ja niillä pyritään helpottamaan riistaeläinten ravinnonsaantia. Eläimet pysyvät hyvässä kunnossa ja varsinkin valkohäntäpeura ja metsäkauris voisivat olla talvisin pahassa pulassa ilman ruokintoja. Ruokinnalta saadaan hyvä yleiskäsitys alueen riistakannasta - ja tähän riistakamera tuo aivan omanlaisensa ulottuvuuden. Lisäksi ruokintojen sopivalla sijoittelulla voidaan eläimiä ohjata pois vilkkaiden maanteiden lähettyviltä.
Ensimmäinen ruokintapaikka oli pieni pellonperä, jonne oli sijoitettu jyväautomaatti ja kentälle levitetty monipuolisesti heinää, kiinankaalia, omenaa, tomaatteja, salaattia, perunaa ja muita juureksia, hedelmiä ja vihanneksia. Juurekset on pilkottava noin puolen nyrkin kokoisiksi. Isommat kimpaleet jäätyy sen verran koviksi kalikoiksi, että kauriit eivät saa niistä syödäkseen.
Scout Guard MG582-8M -riistakamera viriteltiin yksinäiseen koivuun. Aiemmissa takapihakokeiluissa tuli opituksi, että paristot kulahtavat kuvien lähettämisessä nopeasti. Siksi asetin kameran lähettämään kerran päivässä raportin otetuista kuvista. Lisäasetuksina pistin kameran ottamaan kolme kuvaa minuutin välein, jos liiketunnistin toimintaa havaitsee. Liiketunnistimen asetin medium-tasolle. Kiinnityksen hoidin kameran mukana tulleella remmillä.
Seuraavaksi pyörähdettiin toisella ruokinnalla. Tähän ei kameraa viritelty, koska ruokinta oli laajan ja avoimen peltoaukon keskellä ja siihen olisi ollut mahdoton saada kameraa piilotettua. Toisaalta avoin maasto vaikeuttaa ilveksen ja muiden petojen saalistusta.
Paikka näytti olevan todella suosittu. Jälkiä oli maastossa kuin Kiinan kansainvaelluksessa.
Kauriit olivat tehneet leveitä polkuja maastoon.
Kolmas ruokinta oli paljon pienemmällä aukolla ja Scout Guard SG560K-8M -riistakamera oli helppo virittää pyyntiin. Myös tällä ruokinnalla oli monipuolista ruokaa tarjolla: jyväautomaatti, heinää, kaalia, omenaa ja juureksia.
Vilkasta on liikenne ollut tälläkin paikalla.
Kamera kiinnitettiin petäjän kylkeen. Kuvaussuunta on päiväkuvauksia ajatellen vähän kehno, koska aurinko paistaa suoraan kameraan. Tästä kuvakulmasta arveltiin kuitenkin tulevan parhaat yökuvat. Myös tämän kameran liiketunnistimen asetin medium-tasolle ja kuvia otetaan kolme kappaletta minuutin välein, jos liikettä ympäristössä on.
Jatko:
Keskiviikkona käyn vaihtamassa muistikortit molempiin kameroihin ja toivottavasti silloin saadaan ensimmäiset riistakuvat myös tänne blogiin. Odotuksena on, että kuvia olisi tullut hirvistä, metsäkauriista, valkohäntäpeuroista ja jäniksistä. Mahdollisesti myös ilves ja kettu voisi kuviin eksyä. Vaihtokortteja ei ole vielä ostettu ja hoksasin kotiin ajellessa, että tästä seuraa nyt vähän käytännön ongelmia. Varsinkin lähettävän kameran asetukset pitää siirtää vaihtokortille ja nyt joudun ottamaan tätä varten kannettavan tietokoneen mukaan maastoon.
Kuvauksien onnistumisen kannalta pientä ongelmaa voi tulla keleistä. Rapsakka pakkaskeli on lauhtumassa ja ennusteet lupailevat sankkaa lumisadetta tuleville päiville. Kuvauksille tästä voi tulla haittaa kahdella tavalla - yhtäältä lämpenevä sää voi vetää kameran linssin kuuraan ja lumisade voi tukkia kameran tai liiketunnistimen.
Sitä ei kyllä äkkiseltään uskoisi, että Suomen metsissä on peräti 76.000 samankaltaista riistaeläinten ruokintapaikkaa. Ja toki näitä paikkoja hyödyntävät kymmenet muutkin eläinlajit suoraan ja epäsuorasti.
VastaaPoistaJännä nähdä mitä saat kameroihin tallennettua.
Ai niitä on niin paljon? Eipä tämmöiset paikat sivullisille kyllä paljon näy, kun ovat maanteiltä vähän syrjemmällä. Minulle suurin yllätys tuo valtava jälkien määrä. Kaikilla ruokinnoilla näytti käyvän kova ralli.
VastaaPoistaOn kyllä totta, että nämä ruokinnat muodostavat varmasti koko alueen eläinkunnalle melko tärkeän tukikohdan. Ainakin erilaiset pikkujyrsijät, pienet ja isommat linnut varmasti viihtyvät tuommoisissa paikoissa - ja niiden perässä sitten tulee tietysti myös pienpedot ja petolinnut.
Jännitystä on kyllä tosiaan ilmassa, mitä kamera saa kuvatuksi. Pitää yrittää samalla varautua vesiperäänkin. Eläimethän voivat vaihtaa ruokailupaikkaa ilman "näkyvää syytä", jos maisemaan ilmaantuu vaikkapa ilves tai muita suurempia petoja.
Yle Pohjanmaan sivuilta tuon määrän bongasin:
VastaaPoistahttp://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2011/12/riista_loytaa_viela_ruokansa_luonnosta_3127161.html
Noista eri lajeista, mitä kytispyynnillä näin, pidin koko
kauden kirjanpitoa ja todella yllättävän paljon erilaisia eläimiä riistan
ruokinnassa tai sen välittömässä läheisyydessä käy. Todellinen biodiversinen
keidas tuollainen ruokintapaikka. Ajattelin jossain vaiheessa aiheesta
blogauksenkin tehdä, mutta katsotaan tuleeko sopivaa tilannetta…
Monipuolista keskustelua käydään näemmä tuolla ylen uutisen kommentointiosiossa.
VastaaPoistaTee vaan kirjoitus tuosta lajikirjosta. Olisi mukavaa luettavaa.
Niin, tuo uutisen alla oleva keskustelu on surullista
VastaaPoistaluettavaa. Jännä kuinka pienellä tietomäärällä voivat jotkut kirjoittaa mielipiteitään
:(
Hienoja kuvia ja hyvää tarinaa, Kiitos !
VastaaPoistaOlenkin kaipaillut kokemuksia näistä lähettävistä riistakameroista.
Kiitos kommentistasi. Testit on menneen tuon lähettävän kameran kanssa mukavasti, mitä nyt patterit on loppuneet pariin otteseen kesken kaiken :-) Tuosta lähetystoiminnosta kirjoittelin toisessa jutussa vähän tarkemmin: https://tapiolantakamailla.com/2012/02/riistakameroiden-ensimmaiset.html Hyvinhän tuo toimii ja minusta tuo päiväraporttitoiminto on hieno juttu.
VastaaPoista