7. elokuuta 2012

Sorsastusvene Beavertail Stealth 1200

Sorsastukseen käytettävä vene on aina monien asioiden summa ja erilaisten ominaisuuksien kompromissi. Jotkut suosivat kanootteja keveyden vuoksi - toisille meriturvallisuus on tärkein valintakriteeri. Itse liikun sorsavesillä pääsääntöisesti yksin koiran kanssa. Sorsastuspaikkani ovat pienimuotoisia ja helposti saavutettavia vesistöjä, joissa kelit eivät ikinä äidy kovin vaikeiksi. Samalla aamulentoretkelleni tulee mukaan koiran lisäksi jopa kuutisen kymmentä sorsan houkutuskuvaa, kameralaukku, reppujakkara ja muita tarvikkeita, joten veneessa olisi oltava myös kuljetustilaa. Näihin tarpeisiin ostin viime syksynä amerikkalaisvalmisteisen Beavertail Stealth 1200 -sorsastusveneen. Tässä kirjoituksessa esittelen veneen ominaisuuksia ja käyn läpi sen hyviä ja huonoja puolia, kuten viime syksynä tulin luvanneeksi.

Veneen muotoilu on valtavirrasta poikkeava. Se on hyvin matala, leveä ja se on valmistettu polyeteenistä. Polyeteeni on sikäli mukava muovilaatu, että tarvittaessa sitä voi korjata itsekin "hitsaamaalla", eli lämpöpuhaltimella sulattamalla ja liimailemalla uutta materiaalia paikalleen. Pituutta veneellä on 3,6 metriä ja se painaa noin 45 kiloa. Sisätilalla on pituutta 2,5 metriä.

Sorsastusvene peräkärryssä

Pohjan rakenne on mielenkiintoinen. Siinä on katamaraanityyppinen kaksoisköli ja muuten pohja on tasainen. Tällä rakenteella saavutetaan erittäin hyvä kallistusvakaus. Beavertail on varsin ketterä, mutta kolikon kääntöpuolena suuntavakaaksi tätä venettä ei voi kehua. Tavallisella yksimelaisella kanoottimelalla tällä veneellä eteneminen on tuskaisen mutkittelevaa, mutta kaksimelaisella kajakkimelalla vene etenee mukavasti suoraan ja yllättävän nopeasti. Kuvassa näkyvä keskiköli ei jatku koko veneen pohjan läpi ja sen hyötyarvo on lähinnä koristeellinen.

Beavertail Sorsastusveneen pohjan rakenne

Veneen laidoissa on varsin monikäyttöiset tavarakaukalot. Näissä on mukava pitää kiikareita, sorsapillejä, kahvia täynnä olevaa kuksaa ja mitä nyt milloinkin tarvitsee. Taustalla näkyy myös veneen perään muotoiltu istuin. Se on veneen ainoa istumapaikka.

Yksityiskohtakuva Beavertail Sorsastusveneen laidan tavarakaukaloista

Perän kiinteässä istuimessa on uoma, jota pitkin kuppimaiseen penkkiin joutunut vesi valuu pois. Tämä on minusta hienoa suunnittelua ja käytännöllinen yksityiskohta.

Yksityiskohtakuva Beavertail Sorsastusveneen istuimen vesiurasta

Keulassa ja perässä on jämerärakenteiset vetokahvat.

Yksityiskohtakuva Beavertail Sorsastusveneen vetokahvoista

Keulassa ja perässä on päälle astumisen kestävien kansien alla tavaran säilytykseen suurehkot osastot. Lupauksista huolimatta nämä tilat eivät ole vesitiiviitä. Näissä tiloissa on kätevä pitää vaikkapa naamiointiverkkoa tai tyhjiä kuvasäkkejä. Tavaraosastojen suurin ongelma on, että ne ovat melko matalia: kameralaukku, reppu ja moni muu isompi varuste ei näihin mahdu tilan mataluuden vuoksi.

Yksityiskohtakuva Beavertail Sorsastusveneen säilytystiloista

Istuimen takaa löytyy myös termospullolle oma telineensä. Omassa käytössä tämä kolo toimii kiikarien pitopaikkana.

Yksityiskohtakuva Beavertail Sorsastusveneen laidan termospullotelineestä

Toinen omassa käytössä vähälle jäänyt ominaisuus on laitojen ura, jossa on tarkoitus säilyttää sorsan houkutuskuvia, kuten Beavertailin sivuilla on esitetty. Uriin mahtuu niin vähän kuvia, että kuljetan kuvani mieluummin säkeissä.

Yksityiskohtakuva Beavertail Sorsastusveneen laidan sorsaurista

Veneessä on myös kiinteä aseteline. Tämä on veneen upeimpia suunnittelun yksityiskohtia. Telineessä aseella on oma paikkansa, eikä se pyöri lattialla tai ole vaarassa tipahtaa sylistä jormasjärveen. Asetelineen alla on pieni hylly, joka on mitoitettu sopivasti patruunalaatikolle. Kuvassa näkyy myös pohjan voimakas urakuviointi. Siinä on hyvä pito märkänäkin.

Yksityiskohtakuva Beavertail Sorsastusveneen asetelineestä

Veneen ulkoisen olemuksen kruunaa kyljen maastokuosinen logo.

Yksityiskohtakuva Beavertail Sorsastusveneen kyljen logosta

Seuraavissa kuvissa käväistään veneen kanssa pieni lenkki vesillä. Vetäminen rantaan luonnistuu yhdeltä mieheltä mukavasti. Pidemmille maastosiirtymille kannattaa kyllä hankkia jonkinlainen kanoottikärry. Kiitokset M:lle kuvauksesta.

Beavertail Sorsastusveneen vetäminen rantaan

Rannasta päästään vähitellen liikkeelle.

melomassa Beavertail Sorsastusveneellä

Veneen sivuprofiili. Kun kiinteä istuin on veneen perällä, on kokonaisuus melko takapainoinen. Tämä osaltaan korostaa aiemmin mainitsemaani keskikölin mitätöntä vaikutusta suuntavakauteen. Metsästysvarustuksessa koira on tosin aina keulassa ja välissämme on kuvasäkit ja muut tavarat. Siten vene on vedessä tasapainoisemmin.

Sivukuva Beavertail Sorsastusveneestä

Vene etenee kivasti myös matalassa vedessä. 10-15 senttiä vettä riittää kelluttamiseen. Rannan läheisyydessä venettä on kätevin sauvoa eteenpäin seisoaltaan.

Beavertail Sorsastusveneen sauvominen matalalla

Mainoskuvat ovat täyttä totta! Katamaraanirakenteinen ja tasapohjainen Beavertail on hyvin vakaa ja veneen laidalla kestää seistä. Sanottakoon, että raskasluisena painan pyöreästi noin 100 kiloa.

Esimerkkikuva Beavertail sorsastusveneen vakaudesta

Lopuksi: Beavertail Stealth 1200 on omiin käyttötarkoituksiini täydellinen sorsastusvene. Olen käyttänyt aiemmin erilaisia tavallisia soutuveneitä, kanootteja, jollia ja ilmatäytteisiä kanootteja ja tässä listauksessa Beavertail pesee kaikki aiemmat purtilot. Pidän erityisesti sen vakaudesta, hyvästä tavaroiden kuljetuskapasiteetista ja pienistä suunnittelun yksityiskohdista.

Toisaalta vene on ominaisuuksiltaan sellainen, että kaikkien tilanteiden ja ympäristöjen sorsastusveneeksi siitä ei ole. Seuruejahteihin vene on liian pieni - siirtymissä saaresta toiseen ja passialustana se toimii kahdellekin, mutta kaksi miestä koirineen, kuvasäkkeineen ja muine varusteineen eivät kyllä veneeseen mahdu. Samalla tätä venettä ei voi suositella koviin keleihin merien ulapoiden karikoille kokonsa vuoksi ja koska muovinen paatti voisi hakkautua rikki mainingin raastaessa venettä kiviä vasten.

Parhaimmillaan tämä vene on siis yhden miehen käytössä suojaisissa vesistöissä. Veneessä on paljon suunnittelullisia yksityiskohtia, jotka tekevät marraskuisesta räntäsädeaamusta mukavan eräelämyksen. Sivuttaisvakaus on tärkeä turvallisuusnäkökulma - erityisen tärkeä se on koiran kanssa työkennellessä. Pomppulintujahtiin vene sopii varmasti mainiosti, vaikken itse ole tätä päässyt kokeilemaan.

En ole tällä veneellä juurikaan kalassa käynyt. Silti Beavertailia voi suositella myös kalamiehille. Heittokalastaja varmasti arvostaa veneen sivuttaisvakautta, runsaita ja monipuolisia säilytystiloja ja helppoa siirrettävyyttä.

Veneeseen on myös saatavilla erilaisia lisävarusteita suoraan valmistajalta. Olen hankkinut sieltä sähköperämoottorin telineen. Kirjottelen siitä vielä syksymällä, kun kokemuksia sen käytöstä kertyy. Olen myös suunnitellut askarrella veneen laitoihin kuminauhoja, joiden alle voisi viritellä kaisloja ja oksia naamioimaan vene kaislikon reunaan.

7 kommenttia :

  1. Tuota
    noin, mielenkiintoinen vene! Yhtä asiaa jäin näin koirattomana ja
    sorsastuksessa muutoinkin amatöörinä kuitenkin ihmettelemään. Että, jos
    koira on edessä ja lähtee siitä sorsaa noutamaan, niin mitenkä se pääsee
    takaisin veneeseen? Laidat näyttivät kuitenkin sen verran korkeilta...

    VastaaPoista
  2. TapiolanTakamailla8. elokuuta 2012 klo 10.57

    Kiitos kommentista ja hyvästä kysymyksestä. Noutaja tulee veneeseen aika kätevästi, kun tekniikka on kunnossa. Koiran tullessa veneen viereen se saa etutassunsa veneen partaalle. Silloin pitää ojentaa käsi suoraksi niin, että koira saa siitä niskallaan ja takaraivollaan tukea. Koira työntää kuonoa kohti taivasta ja samalla punnertaa jaloillaan. Tämän seurauksena koira ponnahtaa veneeseen.


    Noutaja osaa tämän tekniikan luonnostaan, hassua kyllä. Eikä koiraa tarvi repien nostaa niskaperseotteella veneeseen :-) Liitin alle vielä kuvan, jossa näkyy tuo tapahtuma. Liitetty kuva on kirjoitukseni kolmanneksi viimeisen kuvan noutotilanteesta.

    VastaaPoista
  3. Oho, kaikke sitä näkee :) enpä olisi uskonut tuon käyvän noin helposti.

    VastaaPoista
  4. Mistäs tarkemmin hankit tuon ja miten toimitus onnistui? Mielenkiintoinen kapistus!

    VastaaPoista
  5. TapiolanTakamailla24. elokuuta 2012 klo 9.04

    Kiitosta, hyvä vene tuo tosiaan on. Olin nyt sorsajahdin aloituksessa järvellä, jossa veneellä oli oikein kiva meloskella. Järvi on rannoilta hyvin matala ja pehmeärantainen - kävellen aivan mahdoton paikka. Veneellä ja koiralla metsästys onnistui hyvin.


    Näitä Beavertaileja toi maahan ymmärtääkseni Kartanokuva ja näitä myytiin monessa paikassa. Ilmeisesti tälle vuodelle tuonti on lopetettu, mutta veneitä tuntuu olevan vieläkin tarjolla. Taisipa Nettiveneessa (tai jossain muussa käytetyn tavaran myyntipaikassa) olla yksi myynnissä käytettynäkin.

    VastaaPoista
  6. Itseltäni jäi aikoinaan Beavertail hankkimatta yhtenä syynä oli joltisenkin pitkät vesi matkat pyyntipaikkojen välillä. Tein erikoisemman ratkaisun ja päätin tehdä itse.
    Tilasin piirrustukset USA:sta ja töihin.

    http://store.devlinboat.com/blackbrantiii.aspx

    Alla myös linkki joka on projektin aikana ollut todella hyödyllinen.

    http://www.duckboats.net/cgi-bin/forum/gforum.cgi?forum=28;guest=67561895


    PS. Työtunteja ei sitten kannata laskea, tekeminen itsessäänkin oj jo mukavaa puuhaa!

    VastaaPoista
  7. TapiolanTakamailla8. elokuuta 2013 klo 18.22

    Nuo vaneriveneet ovat kyllä mielenkiintoisia. Itsekin niihin aikanaan tutustuin ja tilasinkin asiaan liittyen Devlinin kirjan http://www.amazon.co.uk/Devlins-Boatbuilding-Build-Stitch---Glue/dp/0071579907/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1375975104&sr=8-1

    Minulla jäi sitten lopulta vaneriveneet tekemättä. Minä olen vähän laiska tuon sorttiseen askarteluun. Mutta varmasti ovat hyviä ja toimivia vekottimia.

    Kalamies.comissa muuten nimimerkki jänis on rakennellut useampia projektiveneitä. Tämä voisi kiinnostaa: http://www.kalamies.com/kalastus-keskustelut/veneet-moottorit-varusteet-kulkupelit/tee-se-itse-vanerivene-jonboat-uusin-projekti-alk-sivu15-38806

    VastaaPoista

Hei,

Kommentointi on vapaata. Roskaposti, selvästi laittomuuksiin yllyttävät viestit ja muu sopimaton materiaali poistetaan. Tämä blogi pidetään tarkoituksellisesti anonyymina. Jos tunnet minut jostain, älä käytä koirien tai henkilöiden nimiä, paikkakuntia tms. tunnistetietoja kommenteissasi.

 
Copyright © 2014 Tapiolan Takamailla