Tällä viikolla keskiviikkona ja torstaina Vasabladet on uutisoinut saaristojen mökkiläisiä, rannikoiden asukkaita ja varmasti kaikkia luontoihmisiä kiinnostavan tiedon Euroopan Unionin linjamuutoksesta merimetsokysymyksessä. EU:n kalatalousvaliokunnan teettämässä raportissa todetaan, että Suomen rantoja valtavalla nopeudella asuttava merimetso on väärää lajia! Tilanne voi kuulostaa jopa vähän koomiselta, mutta tällä päätöksellä on merkittävä vaikutus rantojamme asuttavan lintulajin suojelustatukseen.
Väärä laji? Miten niin?
Merimetsoja on kahta alalajia Phalacrocorax carbo carbo ja Phalacrocorax carbo sinensis. Näistä carbo carbo on Suomen kotoperäinen, alkuperäinen ja täältä kadonnut laji. Carbo sinensis on puolestaan merimetson ns. aasialainen alalaji ja samalla tänne kuulumaton. Sinensis tarkoittaakin sanana "kiinalaista". Näitä alalajeja ei ole nimetty suomeksi - molemmat ovat vaan merimetsoja. Ruotsiksi aasialaista sinensis-alajia kutsutaan nimellä mellanskarv ja kotoperäistä carbo-alalajia nimellä storskarv. (Viereinen kuva lainattu luvallisesti Wikimediasta.)
Mitä sitten jos lintulaji onkin väärä?
Tällä asialla on merkittävä vaikutus merimetson suojelutilanteeseen Suomessa. Merimetso on ollut hyvin tiukassa suojelussa, koska lajin on otaksuttu olevan kotoperäistä carbo-alalajia. Tiukka suojelu on aiheuttanut närää monissa tahoissa, erityisesti kalastajissa ja mökkiläisissä. Samalla maltilliset pesinnän häirintäyritykset ovat epäonnistuneet. Mutta kyseessä ei siis olekaan se "vanha tuttu" merimetso, vaan noin 1,5 kiloa kaloja päivässä ahmiva, mökkisaaret sotkeva vieraslaji.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että merimetson jaktuvaan leviämiseen ja kannan kasvuun päästään nyt vaikuttamaan. ELY-keskusten kuuluisi myöntää huomattavasti nykytilannetta herkemmin merimetsojen pesintöjen häirintälupia. Häirintä tarkoittaa käytännössä munien puhkomista. Myös suojelumetsästykseen pitäisi olla luvassa poikkeuslupia silloin, kun muut menetelmät eivät syystä tai toisesta toimi. Vasabladet toteaa, ettei carbo-alalaji pesi Suomessa - siksi lajisekaannuksia ei synny ja metsästyspoikkeuslupia voidaan myöntää turvallisin mielin.
Mistä tämä väärä merimetso on tänne sitten tullut?
Väitetään, että sinensis-alalaji tuotiin Keski-Eurooppaan keskiajalla Kiinasta. Siellä tätä lintua on käytetty ja käytetään edelleen kalastuksessa. Kalastajalla on elätteintä parvi merimetsoja, jotka pääsetetään sukeltamaan kalojen perään. Lintujen kaulassa oleva panta estää kalojen nielemisen. Lopulta koulutetut linnut palaavat veneeseen ja oksentavat saaliinsa kalastajalle. Saalis myydään sitten paikallisella torilla. Viereisellä BBC:n laatuvideolla linnut nappaavat hämmästyttävän isoja kaloja!
Lopuksi:
Euroopan Unionin kalastusvaliokunnan Between fisheries and bird conservation: the cormorant conflict -raportti on merkittävä askel kohti merimetson hallittua kannanhoitoa Suomessa. Täytyy toivoa, että ELY-keskukset muuttavat linjaansa nopeasti ja sopeutuvat kalastusvaliokunnan linjaukseen. Metsästyslain mukaista merimetson metsästysaikaa saamme varmasti odotella vielä pitkään.
Kyllä sitä viisaampikin joskus erehtyy.
VastaaPoistaHeiluriliike jatkuu: Twitteristä löytyi The Independentin juttu siitä, että EU tuomioistuin todennäköisesti tulee taas sallimaan hyljekaupan. http://www.independent.co.uk/news/world/europe/eu-ban-on-trade-in-seal-fur-set-to-be-overturned-8581496.html?utm_source=feedly
VastaaPoistaHyvät uutiset siis jatkuvat :)
VastaaPoistaAinakin poikkeuslupia näyttää heruvan. Jää epäselväksi, onko ELY-keskus tehnyt jotain linjamuutoksia asiassa: http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/ely-keskus-myonsi-sata-merimetson-ampumislupaa-1.1377040?localLinksEnabled=false
VastaaPoistaLoviisassa on havahduttu: http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=6252
VastaaPoistaMuutama sana tästä kiinalaisuudesta.
VastaaPoistaP. carbo sinensis ei ole
kiinalainen nimestään huolimatta. Nimensä se sai sen perusteella, missä
päin maailmaa sitä kuvailtiin tieteellisesti alun perin. Väärätkin
johtopäätökset jäävät joskus kummittelemaan tieteellisissä nimissä,
koska uudelleen nimeämisessä noudatetaan äärimmäisen tiukkoja sääntöjä. Niitten perusteella ei voi juuri vetää muita johtopäätöksiä, kuin mitkä lajit ovat sukua toisilleen.
"Väärällä" merimetsolla
on eri vaatimuksia elinympäristönsä suhteen, kuin se "oikea" alalaji,
mikä on historiallisesti pitänyt sen poissa Itämereltä ja on pitänyt sen
"oikean" alalajin täällä. Ongelma vaan on se, että Itämeren ekologinen
luonne on muuttunut siinä määrin, että se "oikea" merilaji on joutunut
hylkäämään vanhat asuinalueensa ja "väärä" sisävesien laji on onnistunut
leviämään tänne. Itämeri ei ole luonteeltaan meri enää, vaan muistuttaa enemmänkin ns. estuaaria. Se "väärä" alalaji muuten kuuluu Eurooppaan siinä
missä "oikeakin", eikä se ole mikään kiinasta tuotu kalastusväline.
Levinneisyyskartoituksista esimerkiksi näkyy, että "väärän" alalajin
elinalue ulottuu kiinaan asti, eivätkä täällä esiintyvät populaatiot ole
eristyksissä, kuten voisi olettaa, jos laji olisi tuotu tänne ihmisen toimesta.
Kiitos hyvästä taustoituksesta. Olen ymmärtänyt, että noiden alalajien tunnistaminen on ilmeisen vaikea tehtävä, eikä onnistune aina ilman dna-testejä. Sikälihän tilanne on nyt selkeä, että sitä carbo-alalajia ei esiinny rannoillamme.
VastaaPoistaP. c. carbo ei tosiaan taida pesiä täällä kuin ehkä satunnaisesti. Muistan kuitenkin lukeneeni, että etenkin syksyisin niitä tavataan täällä.
VastaaPoistaKyllä, tunnistaminen on usein vaikeaa, etenkin kun kyse on kahdesta hyvin samannäköisestä alalajista, jotka lisäksi elävät pitkälti samoilla alueilla.
P. c. carbo ei tosiaan taida pesiä täällä kuin ehkä satunnaisesti. Muistan kuitenkin lukeneeni, että etenkin syksyisin niitä tavataan täällä.
VastaaPoistaKyllä, tunnistaminen on usein vaikeaa, etenkin kun kyse on kahdesta hyvin samannäköisestä alalajista, jotka lisäksi elävät pitkälti samoilla alueilla.
Heh, heh! :D
VastaaPoistaKiitos päivän piristyksestä. On tämä suojelupolitikointi hauskaa. Nyt vain jäädään odottamaan, että EU:ssa huomaisivat suomalaisen susipopulaation olevan väärää alalajia. Taas saisi sitoa miehiä Pohjanmaalla puihin kiinni...