13. elokuuta 2013

Sepelkyyhkysaaliin käsittelystä

Minulla oli tarkoitus tehdä pieni tarina siitä, miten sepelkyyhkysaalis käsitellään ja valmistellaan ruuaksi. Tämän tarinan kanssa kävi vähän samalla tavalla, kuin taannoisessa haulikon puhdistamistarinassa - taustameteriaalia etsiessäni löysin maailmalta valmista hyvää materiaalia. Brittiläinen metsästysjärjestö BASC on nimittäin julkaissut kolmeosaisen videosarjan sepelkyyhkyn käsittelystä. Videoista voi nähdä muutamia eroja suomalaiseen tapaan käsitellä riistaa. Kokonaisuus on kuitenkin minusta todella hyvä ja näillä opeilla saa varmasti hyvälaatuista raaka-ainetta juhla-aterialle.

Kyyhkysaalis

Sarjan ensimmäinen jakso keskittyy riistan kuljettamiseen maastosta kotiin ja keittiöön. Jakso on aika lyhyt ja kevytsisältöinen. On silti hyvä korostaa riistan käsittelyn alkavan jo maastossa. Kuljetuksessa linnut on syytä pitää rinta ylöspäin, jotta vatsaontelossa olevat mahdolliset nesteet eivät pilaisi rintalihoja.

Sarjan kakkososa on tärkein ja monipuolisin - siinä lintu kynitään ja suolistetaan. Tässä niitä eroja suomalaiseen metsästyskulttuuriin tuleekin. Täällä useimmat suolistavat saaliinsa heti maastossa, kun taas britit näemmä suolistavat saaliin vasta keittiössä. Brittitavassa on varmasti etunsa: kyniminen on siistimpää ja avaamattomaan vatsaonteloon ei varmasti pääse ulkopuolisia bakteereja. Itse olen Jaakko Kolmosen opein kokeillut sellaistakin, että suolistan linnut vasta riiputusvaiheen jälkeen. Tämäkin malli toimii, kunhan saalislintu on hyväkuntoinen. Toinen pieni nyanssiero on siinä, että täällä yleensä suositellaan katkaisemaan siivet ja jalat nivelestä raajojen poikkilyömisen sijaan.

Brittiläissarjan päättää kolmas jakso, jossa esitellään pelkkien rintalihojen irrottaminen. Itse en tätä tyyliä juurikaan harrasta, koska lihahävikkiä tulee tällä tavalla aina - ainakin vähän. Tietysti erityisen suurien saalismäärien kanssa näinkin voisi toimia. Itse otan näissä tilanteissa mieluummin talteen koko rintalastan, kuten tämän tarinan aloituskuvassakin muutaman vuoden takaa on tehty. Rintalastan kokonaisena irrottaminen on muuten esitelty ruotsalaisessa Dianas Stigar -metsästyselokuvasarjan sepelkyyhkyjahtia käsittelevässä jaksossa.

Sepelkyyhkyä voi riiputtaa, mutta minusta se ei ole välttämätöntä varsinkaan nuorilla linnuilla. Parasta tietysti ollsi, että riista päätyy käsittelyn jälkeen suoraan pannulle. Mutta kun osan saaliista joutuu pakastamaan, niin silloin minusta on syytä käyttää aina vakumointikonetta. Vakuumissa liha säilyy hyvänä!

Näillä opeilla siis kohti makoisia sepelkyyhkyaterioita. Tämän tarinan minielokuvien käsittelyohjeet soveltuvat tietysti hyvin myös sorsille ja kanalinnuille.

6 kommenttia :

  1. Kiitos vinkeistä. Todella asialliset videot. Tämä rintalihojen irroittamistyyli sopii erityisesti, jos perkaa lihoja maastossa suoraan pannulle :)

    VastaaPoista
  2. TapiolanTakamailla13. elokuuta 2013 klo 17.56

    Hyvään lopputulokseen on monia vaihtoehtoja :) Nyt muuten vasta hoksasin, että tuo videon esiintyjä ei polta nahkasta nämmä pieniä "karvahöyheniä" lainkaan pois.


    Tuollainen iso jätesäkkiteline roskiksena olisi kyllä hyvä lisä omaan keittiöön. Vähentäisi irtohöyheniä aika paljon.

    VastaaPoista
  3. Hyvä toi kuvasarja ! Itse suosin nimeen omaan tuota kynimistä ihan jo senkin takia koska kypsentäessä pysyy liha hivenen mehevämpänä kun nahka on paikoillaan ja tuo oli tosiaan jännä huomata et toi kaveri ei ainakaan tuosssa videolla polttanut loppu untuvia pois mikä itsellä yleensä tulee tehtyä

    VastaaPoista
  4. Tämä oli aika kirurginen suoritus. Itse avaan nahan ihan sormilla ja repäisen rintalastan kokonaisuudessaan irti. Ei tarvita työkaluja. Toisaalta, kun saaliina on muutama lintu, niin aikaa voi käyttää enemmän saaliin käsittelyyn. Oli harmi katsoa kuinka sydän ja maksa heitettiin myös roskiin.

    VastaaPoista
  5. TapiolanTakamailla21. lokakuuta 2013 klo 16.31

    Aivan, käytät sitä samaa tapaa, joka on esitelty ruotsalaisessa Dianas Stigar-kyyhkyjahtipätkässä. Minä kyllä katkaisen tuossa yleensä siiven luut poikki, jotta saan rintalihat tarkoin pois.


    Olen samaa mieltä siitä, että sisäelimetkin olisi syytä kyllä hyödyntää!

    VastaaPoista
  6. TapiolanTakamailla21. lokakuuta 2013 klo 16.33

    Pahoittelut, että vastaan vasta näin pitkän ajan jälkeen. Minulla oli mennyt kommenttisi kokonaan ohi. Tuohon polttamishommaan muuten minusta kaikkein kätevin on käsipoltin, jonka esittelin toisessa jutussa: https://tapiolantakamailla.com/2013/09/riistalintujen-kynimisesta.html

    VastaaPoista

Hei,

Kommentointi on vapaata. Roskaposti, selvästi laittomuuksiin yllyttävät viestit ja muu sopimaton materiaali poistetaan. Tämä blogi pidetään tarkoituksellisesti anonyymina. Jos tunnet minut jostain, älä käytä koirien tai henkilöiden nimiä, paikkakuntia tms. tunnistetietoja kommenteissasi.

 
Copyright © 2014 Tapiolan Takamailla