13. huhtikuuta 2014

Riista-ateria sorsankoivista

Viime vuosien saalismäärät ovat olleet aika mukavia, joten meidän perheessä riistaa syödään arkena ja sunnuntaina läpi vuoden. Vaikka minä olen keittiössä täysin amatööri, olen yrittänyt opetella erilaisia kokkaustaitoja ja nyt haluan avata blogissani uuden suunnan kertoen omista suosikkiaterioistani. Aloitan esittelemällä kevyen riistasalaatti-aterian, jota syötiin lauantaina lounaaksi.

Tämä salaattiateria on yhdenlainen muunnelma Ravintoketju-blogin fasaanisalaatista, jonka juju on happaman katkeran piparjuuriranskankermakastikkeen ja makean yhdistelmä. Tämä kastike yllättää. Salaatissa on myös kovaksi keitettyä kananmunaa ja kalvottomaksi käsiteltyä appelsiiniä. Tällä kertaa salaatin riistaosuus tulee heinäsorsan jaloista, jotka on haudettu uunissa confit-tyylisesti ankanrasvassa. Oheisessa kuvassa kastike on vähän piilossa munien ja koipien alla.

Sorsien ja muiden riistalintujen koivet ovat monesti hyljeksittyjä, koska ne vaativat varsin pitkän kypsennysajan. Muutoin ne jäävät auttamatta sitkeiksi. Koivet myös kärähtävät ja kuivuvat helposti. Mutta upporasvassa miedolla lämmöllä pitkään hauduttaen sitkeälihainen koipi pehmenee suussa sulavaksi. Eikä lopputulos taatusti ole kuiva. Ankan ja hanhen rasvaa voi ostaa ainakin DeliDelin verkkokaupasta.

Koipia väheksytään myös niiden pienuuden vuoksi. Ja totta on, että heinäsorsan jaloissa ei ole kovin paljon syötävää - jalka painaa luineen vain noin 20 grammaa. Siksi niitä pitää varata pieneenkin alkupalaan vähintään pari kolme koipea per annos. Koipien käyttö on hyvä huomioida jo saaliin käsittelyvaiheessa: koivet kannattaa vakumoida erikseen ja kerätä useamman linnun koivet yhteen ateriaan.

Salaatissa pitää tietysti olla runsaasti tuoreita ja rapsakoita vihanneksia. Tässä annoksessa oli Metropolitan-salaattia, vuonankaalia, suolaheinää ja rucolaa.

Yhteenveto: Tässä riistasalaatti-ateriassa parasta on sen kätevä muunneltavuus. Se sopii juhla-aterian alkupalaksi ja annoskokoa kasvattaen toimii sellaisenaan myös kevyenä arkiruokana. Melko voimakkaista aromeista huolimatta tämä riistainen salaatti uppoaa mainiosti myös perheen pienimmille. Toisaalta munien keittäminen, appelsiinin fileointi ja erityisesti piparjuurikastikkeen valmistaminen ovat aikaa vieviä työvaihteita, joten tämän riista-aterian tekeminen vaatii vähän suunnittelua. Salaatin valmisteluihin menee aikaa . Riistan valmistus pitää tietysti huomioida erikseen.

Miltäs tämä tämmöinen ruokasisältö sinusta tuntuu? Hyvä lisä vai ei paljo kiinnosta? Kommentoi mieluusti tuohon alle!

Tekijä: Julkaistu:

7 kommenttia :

  1. Meille on tulossa 2 viikon päästä metsästyslinjainen labradorinarttu! Päivitteletkö tänne pennun oppimista ja kehitystä, ja joitakin vinkkejä sen koulutukseen? Se olisi niin huippua.

    VastaaPoista
  2. TapiolanTakamailla13. huhtikuuta 2014 klo 23.09

    Onneksi olkoon tulevasta pennusta!

    Kyllä blogiin tulee varmasti aika paljonkin erilaista pentu- ja koulutusjuttua. Minullehan metsästyskäyttö on se tärkein juttu, joten juttujen painotus tulee varmaan olemaan erityisesti "metsästyksellistä", mutta saa nähdä, mitä kaikkea sen uuden tulokkaan kanssa päästään kokemaan :)

    Olethan muuten huomoinut Kelpo Kepon blogin pentu koulutus-osion? Siellä on paljon hyvää luettavaa. http://blogi.kelpokepo.fi/search/label/Pennun%20koulutus

    VastaaPoista
  3. Tekstistä ei puuttunut kuin maku. Todellisuudessa.

    VastaaPoista
  4. Kyllä kiitos! Etenkin se, miten teet kyyhkysen ruuaksi kiinnostaa.

    VastaaPoista
  5. TapiolanTakamailla14. huhtikuuta 2014 klo 19.30

    Kiitos, makua ei vielä modernillakaan nettitekniikalla saa välitettyä. Hyvää oli kuitenkin :)

    VastaaPoista
  6. TapiolanTakamailla14. huhtikuuta 2014 klo 19.32

    Hyvä, että kelpaa :) Yritetäänpä tehdä kevään mittaan kyyhkystäkin. Pakkasessa on vielä muutama paketti niitäkin.

    VastaaPoista
  7. saana tai taiga
    tai tundra

    VastaaPoista

Hei,

Kommentointi on vapaata. Roskaposti, selvästi laittomuuksiin yllyttävät viestit ja muu sopimaton materiaali poistetaan. Tämä blogi pidetään tarkoituksellisesti anonyymina. Jos tunnet minut jostain, älä käytä koirien tai henkilöiden nimiä, paikkakuntia tms. tunnistetietoja kommenteissasi.

 
Copyright © 2014 Tapiolan Takamailla