Olin viime viikonloppuna töissä noutajien metsästyskokeissa, josta on pieni juttu myös kaverini Nalan Maailmasta -blogissa - kannattaa vilkaista. Koetapahtuma kesti perjantaista sunnuntai-iltaan ja väliaikoina Sissi ja Nala saivat juosta piha-alueella vallattomasti vapaana muiden koirien kanssa. Ja Sissi meni vanhempien koirien vetämänä uimaan! Sissin uinti oli ihan kunnollista etenemistä, eikä mitään pennuille tavallista pystyräpiköintiä. Niinpä tänään mentiin sitten jokirantaan uimasille ja vesitöihin tutustumaan. Alussa Sissi katsoi vähän mallia Nalalta.
Sitten oli Sissin vuoro. Nakkasin pentudamin veteen noin neljän metrin päähän ja nouda-komennolla Sissi livahti saukkomaisen sujuvasti veteen. Ensimmäisen noudon hankalin kohta oli damin saaminen suuhun. Sissi iski damista ohi ainakin kolmesti. Dami näkyy vedessä tummana möykkynä Sissin niskan takana.
Lopulta pennun suu ja dami kohtasivat toisensa ja dami tuli rantaan melko pinnallisella otteella, eli vain etuhampaiden varassa.
Sissin uintiasento on tosiaan mahtavan valmis. Siinä ei ole tietoakaan turhasta etutassuilla pärskyttelystä, niinkuin nuorilla koirilla monesti on.
Seuraavilla noutokerroilla kokonaisuus alkoi sujua jo todella mallikkaasti. Tässä vaiheessa "koulutusta" ei todellakaan odoteta luovutusta istualtaan, eikä damia pidätetä suussa pitkään - nappasin damin heti, kunhan koira pääsi kömpimään rantaan. Kastuin muuten itsekin aika tavalla, kun kehuin koiraa hienoista suorituksista ylenpalttisen hellillä paijailulla ja taputuksilla.
Välillä Nalakin sai suorittaa ja Sissi puolestaan odotella sivummalla. Sissi tarkkaili Nalan suorituksia koko ajan hyvin tarkasti, mutta ei vinkunut kertaakaan!
Pienen malttitreeniodottelun jälkeen tein vielä yhden noudon Sissille. Odottelu oli näemmä vaan lisännyt intoa vesityöhön, kun Sissi otti jo oikein kunnon urhonloikan veteen.
Hypyllä oli pituutta reilusti yli oman pituuden.
Ja roiske oli sen mukaista.
Mikä hienointa, tämän pienen vesityötreenin aikana ote damista parani koko ajan. Viimeisen noudon nouto-ote damista oli jo oikein mukavan syvä ja pehmeä.
Hmm... Minulla alkoi aivosolut raksuttamaan, että tuosta koiran hankinnasta ja siihen liittyvästä debatoinnista pitäisi kyllä tehdä tarina blogiin. Meilläkin nimittäin käytiin aika pitkät neuvottelut tästä teemasta :)
VastaaPoistaOletko käynyt katsomassa noutajia? Melko varmasti suht läheltä kotipaikkaasi löytyy nyt kesän mittaan erilaisia noutajien metsästyskokeita: http://koekalenteri.snj.fi/
Kiitti vinkistä ja ymmärryksestä vaikean paikan edessä. Kävin vuosi sitten outdoor messuilla jututtamassa käyttöpuolen kultaisia noutajia, ja myös niiden omistajia. Messuympäristö on kyllä aika hektinen paikka tutustumisen joten täytyy pitää mielessä nuo metsästyskokeet
VastaaPoistaKaikkein parastahan se tosiaan on, kun kiinnostavan rodun kanssa pääsee ihan metsälle vaikka vain tarkkailemaan touhuja.
VastaaPoistaRodunvalinta ja käyttötarkoituksen valinta on aina monella tavalla hankala paikka. Minulle nämä noutajarodut ovat parhaita, koska näppituntumalta noin 75% harrastuksistani on passijahteja ja 25% liikkuvampaa (pelto)pyyntiä.
Jos alueillani olisi metsäkantalintujahtiin sopivia maastoja ja jos kanalintuja voisi ampua kahta kiintiöteertä enemmän, harkitsisin ilman muuta myös seisojaa. Ja jos tekisin enemmän pellolla ylösajohommia ja varsinkin jos meillä olisi peltopyitä, voisin ajatella jotain spanieliakin :)