Olen metsästänyt nyt 25 vuotta. Kaiken tuon ajan olen metsästänyt vain pienriistaa - lintuja, jäniksiä ja pienpetoja. Mutta tänä keväänä minusta tuli kauriinmetsästäjä. Tämä voi kuulostaa vähäpätöiseltä asialta ja sitäpä se varmaan onkin. Merkityksetön asia ihmiskunnalle - sorkan mittainen loikka Takamaille.
Sorkkaeläinjahdit eivät ole aiemmin minua juuri kiinnostaneet. Haluan liikkua maastossa enimmäkseen yksin. Siten hirven metsästys seuruejahtina ei ole kiinnostanut minua ja olen ajatellut pitkään, että en tulisi metsästämään sorkkaeläimiä koskaan. Metsäkauriin metsästys vapautui kuitenkin jokunen vuosi sitten. Samalla metsäkauris on arka ja vaikea saalistettava. Ja kun metsästysseurani alueella on ihan kohtalainen kauriskanta, alkoi ajatus metsäkauriin metsästyksestä yhtäkkiä tuntua kiinnostavalta.
Koska koko riistalaji ja sen metsästysmuodot ovat minulle aivan uusia, olen yrittänyt imeä oppeja kirjoista ja mm. Facebookin Houkuttelupyynti-ryhmästä. Divarilöytö Göran Cederlundin ja Per Klaessonin "Kauriinmetsästys" on mielestäni erinomainen kirja. Myös vanhan MKJ:n sähköinen metsäkaurisjulkaisu on antanut hyvää perustietoa.
Kaurispukin, eli metsäkaurisuroksen, kevätmetsästysaika on 16.5.–15.6. Kaurispukkia metsästetään yleensä hiipimällä ja kyttäämällä reviiirejään vartioivia tai sinne pyrkiviä uroksia. Erityisen mielenkiintoista on, että metsäkaurisjahdeissa käytetään myös erilaisia houkuttelupillejä. Kaurispilleillä tehdään kolmea eri ääntä: kontaktivihellys, varoituksellinen haukahdus ja hätähuuto. Kaurispillien sanotaan olevan vaikeita soitettavia ja harjoittelua ne tuntuvat vaativaan hyvin paljon. Ainakin Nordik Roe -pillistä saa sinällään kyllä kaikki äänet tehtyä oikein. Mutta ilmanpaineen, huulien, hampaiden ja käden pitää olla täsmälleen oikeissa säädöissä - muuten lopputuloksena on ihan mitä sattuu sekoilevan mielipuolista vinkunaa. Kaltaiselleni aloittelijalle sopii paremmin kädessä puristeltava Buttolo-pilli. Siitä tehtävät äänet syntyvät luotettavasti oikein.
Aiemmin metsästämistäni riistalajeista metsäkauris vertautuu monin tavoin kettuun. Molemmat ovat varovaisia ja arkoja eläimiä. Vähän soveltaen kaurisjahdin ennakkovalmistelut vastaavat ketun pillittämisen valmisteluja. Molemmilla on myös erinomaiset hyvät aistit - erityisesti hajuaisti on molemmilla hyvä. Erojakin toki on. Metsäkauriin elintapoihin kuuluu laumana eläminen varsinkin talvella. Siksi keväisessä kaurispukkijahdissa pitää olla hyvä käsitys alueen metsäkauriskannasta, sillä alueen metsäkaurisyhteisöä johtavan metsäkaurisuroksen, valtapukin, kaataminen voi hajottaa koko alueen metsäkaurislauman. Kaurispukkijahti on siis syytä keskittää vanhoihin tai nuoriin yksilöihin.
Varustepuolella kaurisjahti ei vaadi isoja investointeja, kunhan kaapista löytyvät tavalliset metsästyskamppeet. Pillien lisäksi muita hankintoja ei minun tarvinnut tehdä. Maastoutumiseen on syytä panostaa, mutta hajuttomuus ja äänettömyys tuntuvat olevan naamioitumista tärkeämmässä roolissa. Aseena käytän haulikkoa ja siinä laadukkaita wolframipatruunoita, joten kohtalaisen lähelle kaurispukki olisi saatava houkuteltua. Aiemmin tekemäni täyteispatruunatesti ei lopulta tuonut riittävästi luottamusta niihin. Nykyistä parempilaatuiset kiikarit olisivat kyllä tarpeelliset.
Olen käynyt nyt pillittämässä kaurista muutamia kertoja. Onnistumista ei ole vielä tullut. Kerran joku vähän isompi eläin kävi rapistelemassa etuvasemmalla noin 60 metrin päässä, mutta en nähnyt tiheässä pellonreunuspajukossa liikkunutta eläintä riittävän hyvin. Se oli kettua isompi, hirveä pienempi, joten hyvin suurella todennäköisyydellä kauris se oli. Jännittävä tilanne yhtäkaikki. Muutenkin öisessä alkukesän maastossa on hieno olla: yöaktiivinen satakieli visertää, lehtokurppa kurnuttaa ja melko varmasti kuulin myös kerran kaulushaikaran kumean sumutorviäänen kaukaa. Pelloilla näkee myös rusakoita, sorsia ja muuta elämää - ja tietysti itikat pitävät puskapassissa istuvalle seuraa.
Vaikka kaurispukki ei olekaan vielä kohdalleni osunut, voin kuitenkin nyt tituleerata itseäni aivan uudella tavalla - olen kauriinmetsästäjä!
